SPEKULA 3/2003

Kun ääni on käheä

Äänen käheytyminen on kaikille tuttua. Käheys voi vaihdella nopeasti ohimenevästä äänen häiriöstä pitkäkestoiseen työkykyä ja vuorovaikutusta uhkaavaan ongelmaan. Käheytyessään ääni saattaa häiritä sekä puhujaa että kuulijaa. Ääni välittää kielellisen viestimisen ohella myös paljon muuta. Ääni kertoo usein muun muassa puhujan iän ja sukupuolen. Se voi kertoa myös ihmisen elämäntavoista, terveydestä ja heijastaa puhujan persoonallisuutta ja tunteita.

Äänen anatomiaa

Ääni syntyy, kun keuhkoista ulos tulevassa ilmavirrassa äänihuulten limakalvot koskettavat toisiaan ja alkavat värähdellä. Äänihuulet värähtelevät hyvin nopeasti, naisilla 200-300 kertaa sekunnissa ja miehillä puolta harvempaan. Ääni vahvistuu rintakehässä, nielussa, nenäontelossa, suussa ja huulten välissä.

Äänen laadun muuttuessa taustalla voi olla joko elimellinen sairaus tai toiminnallinen äänihäiriö. Käheyden ohella äänen laadun kuvailussa käytetään mm. käsitteitä äänen karheus, vuotoisuus, heikkous ja puristeisuus, jotka perustuvat äänen kuulonvaraiseen arviointiin.

Käheyden monet syyt

Äänihäiriön syntyyn vaikuttaa joukko yksilöllisiä tekijöitä kuten äänihuulten rakenteelliset viat tai vammat, elämäntavat (esim. tupakointi, alkoholi) ja yleinen terveydentila. Infektioihin, hormonaalisiin häiriöihin sekä useisiin neurologisiin sairauksiin voi myös liittyä ääniongelmia. Astma- ja allergiapotilailla ääniongelmat ovat melko tavallisia. Myös äänenkäyttötavat ja –harrastukset sekä kurkunpään muu rasittaminen (kuten yskiskely tai rykiminen) vaikuttavat mahdollisen äänihäiriön syntyyn.

Toiminnallinen vai elimellinen äänihäiriö?

Toiminnallisessa äänihäiriössä äänihuulet ovat terveet, mutta äänielimistön toiminnan säätelyssä on puutteita. Usein on kyse siitä, että kurkunpään toiminnassa on liikaa jännitystä tai äänihuuliin kohdistuu liian kova paine. Tyypillisesti ääni väsyy työpäivän ja työviikon aikana. Usein äänen väsymisen ohella esiintyy myös muita oireita, mm. kurkunpään kutinaa ja kurkun selvittelyn tarvetta. Yleensä toipumiseen riittää yön tai viikonlopun lepo. Pitkittyessään ongelma voi pahentua ja toiminnallisen äänihäiriön lisäksi voi kehittyä myös elimellinen äänihäiriö, äänihuulten rakenteellinen muutos.

Akuutti ja krooninen laryngiitti

Kurkunpään tulehdus on yleisin äänenkäheytymisen syy. Kurkunpään tulehdus liittyy usein ylähengitystietulehduksiin, jotka useimmiten ovat virusten aiheuttamia. Kurkunpään tulehduksen aiheuttajana voi olla myös esim. vatsan sisällön takaisinvirtaus ruokatorveen ja nieluun. Ääni voi käheytyä myös kemiallisen tai fysikaalisen altistuksen tai allergisen reaktion vuoksi. Tupakoinnin seurauksena äänihuulten limakalvoille tulee turpeutta ja tulehdusta, joista seuraa äänen käheytyminen ja madaltuminen.

Kurkunpään tulehdus hoidetaan syynmukaisesti, mutta paraneminen edellyttää usein myös äänilepoa. Äänen rasittaminen tulehduksen aikana voi aiheuttaa limakalvoon vaurioita ja hidastaa tulehduksen paranemista. Pitkäaikaisen tulehduksen seurauksena äänentuotto voi muuttua puristeiseksi, jolloin puheterapeutin ohjaama ääniterapia voi olla tarpeen.

Astma ja allergiat

Allergiat ja astma altistavat ääniongelmille monin tavoin. Astmalääkitykset usein kuivattavat kurkunpään limakalvoja, jolloin äänihuulten värähtelykyky heikkenee. Astmassa mm. yskä ja limaisuus vaikuttavat ääneen. Hengitystie allergeenit voivat tulehduttaa myös äänihuulten limakalvoja.

Äänihuulikyhmyt

Rasituksen aiheuttama äänihäiriö syntyy, jos äänihuulet värähtelevät voimakkaasti ja pitkään. Kyseessä on tällöin toistuvan liikkeen aiheuttama muutos, rasitusvamma.

Äänihuulikyhmyt ovat tyypillinen ammattiäänenkäyttäjien äänihäiriö. Äänihuulikyhmyt ovat sidekudoksiset limakalvon paksuuntumat, jotka syntyvät molemmin puolin äänihuulten limakalvolle kohtaan, jossa mekaaninen rasitus on suurinta, etu- ja keskikolmanneksen rajalle. Ne syntyvät suojaamaan äänihuulen limakalvoa kovassa rasituksessa, mutta estävät samalla äänihuulten sulkua ja aiheuttavat siten äänenkäheyttä. Kyhmyt ovat tavallisempia naisilla kuin miehillä ja yleisin syy lasten äänenkäheyden taustalla. Äänihuulikyhmyt usein häviävät tai pienenevät, kun äänirasitusta ja äänenkäytön määrää vähennetään. Leikkaushoitoa tarvitaan vain harvoin.

Äänihuulipolyyppi

Äänihuulen polyyppi on yksittäinen, toispuoleinen limakalvon paksuuntuma, joka muistuttaa syntytavaltaan äänihuulikyhmyä, mutta voi esiintyä äänihuulen eri kohdissa. Se syntyy tulehduksen ja mekaanisen rasituksen seurauksena. Tulehduksen aiheuttajana voi olla allergia, refluksi, tupakointi tai ylähengitystietulehdus. Hoitona on usein leikkaus, mutta polyypin syntymiseen johtaneiden tekijöiden poistaminen on tärkeää uusiutumisen ehkäisemiseksi.

Granulooma / haavauma

Kurkunpään haavauma ja granulooma on miehillä yleisempi kuin naisilla. Granulooma on tulehdussolukertymä, joka syntyy äänihuulten takaosaan usein melussa puhumisen tai karjumisen seurauksena. Muutoksen taustalla ovat usein myös jatkuva rykiminen, ruokatorven takaisinvirtaus ja äänihuulten kaarevuus. Intubaatiogranulooma syntyy intubaatioputken aikeuttamasta äänihuulen limakalvon vauriosta.

Äänihuulihalvaus

Äänihuulihalvaus on lähes aina toispuoleinen, jolloin toinen äänihuuli jää paikalleen liikkumattomaksi eikä osallistu äänen tuottoon kuten terve äänihuuli. Tavallisin syy on kaulan tai rintakehän leikkauksen yhteydessä syntynyt recurrens-hermon vaurio. Idiopaattisen äänihuulihalvauksen etiologinen tutkiminen kuuluu aina erikoissairaanhoitoon. Äänihuulihalvauksen oireet ilmaantuvat usein nopeasti ja oireiden voimakkuus riippuu siitä, kuinka täydellisesti ja minkä lihasten toiminta on häiriintynyt. Äänihuulen toiminta voi palautua kuukausien kuluessa, mutta joskus halvaus jää pysyväksi. Äänihuulihalvauksen hoidossa ääniterapialla pyritään tehostamaan liikkuvan äänihuulen liikelaajuutta ääniraon sulun parantamiseksi. Joskus ääntä voidaan parantaa korjaamalla äänihuulen asentoa leikkauksella.

Kasvaimet

Kun äänenkäheys pitkittyy, on tärkeää poissulkea kurkunpään kasvaimet. Kurkunpään syöpään sairastuu Suomessa hieman toistasataa ihmistä vuosittain. Kasvain saa tavallisimmin alkunsa äänihuulen limakalvolta, jolloin varhaisoireena on äänen käheytyminen. Muualta kurkunpään alueelta alkunsa saaneet kasvaimet aiheuttavat usein vasta myöhäisoireena erilaisia kipuja, yskänärsytystä, nielemisvaikeutta, palantunnetta kurkussa, veriysköksiä tai jopa hengenahdistusta. Tärkein kurkkusyövälle altistava tekijä on tupakointi, muita riskitekijöitä ovat mm.runsas alkoholin käyttö, krooninen kurkunpään tulehdus, virustaudit (papillooma) ja pitkään jatkunut limakalvoärsytys (asbesti).

Äänipotilaan tutkiminen

Käheyspotilaan ensimmäinen lääkärikontakti on yleensä terveyskeskuksen päivystysvastaanotolla. Silloin lääkärin on tärkeintä todeta ja hoitaa mahdolliset infektiot (esim. akuutti laryngiitti, sinuiitti), poissulkea äänihuulten kasvainmuutokset ja pareesi, määrätä tarvittaessa riittävästi sairauslomaa huomioiden työn asettamat äänivaatimukset ja äänirasitus. Muun tutkimuksen ohella äänihuulten peilaaminen (laryngoscopia indirecta) kuuluu ehdottomasti äänipotilaan primaaritutkimuksiin.

Jatkolähete korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikkaan on tehtävä mikäli todetaan poikkeava äänihuulilöydös tai jos äänenkäheys pitkittyy eikä peilitähystys luotettavasti onnistu. Foniatrin tutkimukseen potilas kannattaa lähettää äänihäiriön pitkittyessä, kun akuutit infektiot on hoidettu ja pahanlaatuiset äänihuulimuutokset poissuljettu. Mikäli työ aiheuttaa asiakkaan äänelle erityisvaatimuksia, ei foniatrille lähettämisessä ole syytä viivytellä.

Äänihäiriöiden ehkäisy ja hoito

Äänihäiriön syntyyn vaikuttavat monet eri tekijät eikä vain yhteen riskitekijään puuttumalla saada yleensä hyviä hoitotuloksia. Foniatrin vastaanotolla kartoitetaan riskitekijät, huomioidaan viitteet mahdollisista eri elinryhmien sairauksista ja lähetetään potilas tarvittaviin jatkotutkimuksiin. Äänielimistö tutkitaan tarkasti videolaryngostroboskooppia käyttäen tavallisen knk-tutkimuksen lisäksi. Tutkittaessa huomioidaan myös niska-hartiaseudun ja kaulan alueen lihasjännitykset ja ryhti. Myös kilpirauhaseen, mahdollisiin purentavirheisiin ja hengityksen ja puheen koordinointiin kiinnitetään huomiota. Tutkimuksessa havainnoidaan äänen laatua, äänenkäyttöä ja äänentuottotapaa, joissa asioissa puheterapeutin arvio on erityisen tärkeä. Ääniergonomisia asioita ja äänenkäyttö olosuhteita selvitetään. Tarvittaessa puhetta ja ääntä voidaan myös mitata numeerisesti laboratorio-olosuhteissa.

Kliinisten löydösten pohjalta toteutetaan hoito, joka sisältää tarvittaessa operatiivisen tai muun syynmukaisen hoidon sekä kuntouttavan hoidon. Kuntoutukseen voi sisältyä puheterapeutin antamaa ääniterapiaa, fysioterapiaa, ortodonttisia hoitoja tai erityistä äänielimistöön kohdistuvaa käsittelyä (”Voice massage”). Ääniergonomian parantaminen, mm. äänenvahvistimen käyttöön otto ja työolosuhteisiin vaikuttaminen (melu, akustiikka) ovat osa äänihäiriön kuntoutusta.

Kroonisten äänihäiriöiden hoito on usein pitkäjänteistä, laaja-alaista hoitoa ja vaatii myös potilaalta sinnikkyyttä ja kärsivällisyyttä. Potilaan hoitoon ja kuntoutukseen motivoiminen on näin ollen tärkeää. Kuntoutusprosessissa tarvitaan yhteistyötä eri tahojen välillä, usein avainasemassa on työterveyshuolto.

Ääni ja työ

Suurella osalla työväestöä äänen toimivuus on työkyvyn ehto. Useilla työn luonne ja työskentelyolosuhteet asettavat äänen toimivuudelle huomattavia sekä laadullisia että määrällisiä vaatimuksia. Palveluammateissa työskentelevät ovat suurin ääntä työssä käyttävä ryhmä. Muita suuria ryhmiä ovat opettajat, lastentarhanopettajat, puhelunvälittäjät, papit, kanttorit ja sotilaskouluttajat. TV- ja radiotoimittajien, laulajien ja näyttelijöiden työssä ääneen kohdistuvat laadulliset vaatimukset ovat huomattavat.

Työssä voi olla useita ympäristötekijöitä, jotka lisäävät riskiä äänihäiriöön. Tärkeimpiä näistä ovat työympäristön taustamelu ja huono akustiikka, huono ilmanlaatu (erit. kuivuus ja pölyisyys) ja pitkät viestintäetäisyydet. Ääni- ja puhetyötä tekevien työsuojelu on vielä kehittymätöntä verrattuna moneen muuhun työelämän alueeseen.

Terve ääni ei ole itsestäänselvyys. On tärkeää tunnistaa ääneen kohdistuvat riskitekijät ajoissa ja puuttua niihin. Todetut häiriöt tulee hoitaa mahdollisimman syynmukaisesti ja tarvittavat kuntoutustoimet tulee aloittaa ajoissa.

Sanna Häkli

LL, foniatriaan erikoistuva lääkäri

Anu Jyrkkä

LL, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri
foniatriaan erikoistuva lääkäri

OYS
foniatrian poliklinikka