SPEKULA 3/2003

Vielä kerran, pojat!

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä Kela ilmoitti lääkevaihtojen eli geneerisen substituution johtaneen 2,3 miljoonan euron säästöihin toukokuussa. Asiakkaiden lääkemenoista karsiutui 1,1 miljoonaa euroa ja sairasvakuutuksen lääkekorvausmenoista 1,2 miljoonaa euroa. Samassa tiedotteessa kokonaissäästöjen summaksi arvioitiin kuitenkin jopa yli 6,1 miljoonaa euroa, sillä hintakilpailu on aikaansaanut hinnanalennuksia. Elokuussa Kela tiedotti reseptilääkkeen vaihdon johtaneen Suomessa 8,1 miljoonan euron säästöihin ja 24, 1 miljoonan euron kokonaissäästöihin. Lisäksi Suomi päihitti Ruotsin, jossa lääkevaihdon säästöt ovat olleet pienemmät.

Toivonpa totisesti, ettei ammattikuntaamme kuulu pöyhkeileviä narsisteja, jotka olisivat herättäneet Suomen kansalaisissa närää ja kateutta. Jotenkin kun kaikkien terveydenhoitoon kohdistuvien säästötoimien tiimellyksessä tuntuu lääkärin ihmisarvokin katoavan – puhumattakaan ammatin arvostuksesta. Jo nytkin valmistuvien lääkäreiden työpaikkoja kontrolloidaan siten, että tietyn aikaa on oltava siellä ja jonkin aikaa tuolla; siinä ja siinä paikassa saa olla vain sen ja sen aikaa, sitten on siirryttävä tuonne ja tänne. Arkadianmäeltä kuuluu uutisia, joiden mukaan yksityisvastaanottojenkin pitäminen on uhattuna, kun lääkärit kohta velvoitetaan työskentelemään yrittäjinä terveyskeskuksissa. Mikäli lääkäreiden työskenteleminen yksityissektorilla tehdään mahdottomaksi ja mikäli työskentelypaikkakunnatkin määrätään niin sanotusti ylhäältä käsin, voi vain ihmetellä, mikä enää tekisi työstä mielekkään. Työkin on tehtävä niin kiireellä ja järjestäytymättömästi, että siitä saatava tyydytys tuskin riittäisi kompensoimaan valinnanvapauden puuttumisen. Vaikka lääkärin ammatti onkin kutsumusammatti, kovin moni tuskin on valmis Äiti Teresan tavoin uhraamaan itsensä sairaiden puolesta. Kyllä lääkärinkin on voitava elää ihmisarvoista elämää, kuten muidenkin ammattiryhmien. Lääkäreitä ei tulisi rangaista siitä, että kansalaiset ovat sairaita ja tarvitsevat terveydenhuoltopalveluita.

Uutisista olemme voineet seurata muiden muassa kotimaisten lääkeyritysten talouskehitystä. Joissakin ollaan jouduttu vähentämään henkilöstöä ja luopumaan erinäisistä toiminnoista. Tiedustellessani Kelan yllä mainittujen tiedotteiden varjossa sitä, mitkä ovat lääkevaihdon kokonaisvaikutukset kustannusten kannalta, sain vastauksen Timo Klaukalta, Kelan tutkimusosaston terveystutkimuksen päälliköltä. Klaukan mielestä epäsuorat vaikutukset voivat näkyä lääkevalmistajien työllistämistilanteessa sekä apteekkien, tukkukauppojen ja lääkeyritysten lisätyömäärässä. Onpa Kelassakin ”käytetty melkoisesti voimavaroja järjestelmän ja sen seurannan rakentamiseen”. Klaukan mukaan osa lääkäreistä saattaa siirtyä määräämään patenttisuojattuja lääkkeitä, minkä Kela voi epäsuorasti selvittää. Elääköhän jokin taho siinä käsityksessä, että jotkut lääkärit saattaisivatkin lapsellisen uhmakkaasti siirtyä kalliimpien valmisteiden kirjoittamiseen vain rangaistakseen valtiota, joka näin ilkeästi puuttuu lääkäreiden reseptien kirjoitteluun?

Vastauksen saaminen lääkevaihdon kokonaisvaikutuksista on hankalaa; ministeriön pyynnöstä Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian laitos tekee selvitystä lääkevaihdon onnistumisesta ja vaikutuksista. Jäämme odottamaan uusia tuloksia.

Oulussa 24.9.2003

Merja Niemelä